Metsänhoito
mahdollistaa
hyvän kasvun
ja tuoton.

HOIDETTU METSÄ TUOTTAA PARHAITEN

Tuottaakseen mahdollisimman paljon iloa ja tuloa omistajalleen, tarvitsee metsä hoitamista ja huolenpitoa. Olipa kyse sitten metsän uudistamisesta, taimikonhoidosta tai hakkuusta, on tärkeä hoitaa työt suunnitelmallisesti ja ajallaan.

Myös hakkuut ovat osa suunnitelmallista metsänhoitoa. Metsänhoidollinen peruste on paras lähtökohta puukauppaan. Harvennushakkuussa poistetaan heikkolaatuisimmat puut ja parhaat puuyksilöt jätetään metsään järeytymään tukkipuiksi. Kirjanpainajan, kuusen juurikäävän tai männyn tyvitervastaudin vaivaamilla alueilla kannattaa vanha metsä uudistaa mahdollisimman pian kasvutappioiden minimoimiseksi.

Varmista metsäsi tuotto oikein ajoitetuilla metsänhoitotöillä!

 

SUUNNITELMALLISTA METSÄNHOITOA

Metsäsuunnitelma auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa ja hallinnassa. Metsäsuunnitelman avulla pystyt suunnittelemaan ja toteuttamaan metsänhoitotyöt ja hakkuut oikea-aikaisesti. Suunnitelma auttaa sinua ennakoimaan metsästäsi saatavat tuotot sekä metsänhoitotöihin kohdistuvat kustannukset.

Metsäsuunnitelma laaditaan huomioiden metsänomistajan omalle metsälle asettamat odotukset ja tavoitteet. Toimenpide-ehdotukset hakkuu- ja hoitotoimenpiteisiin esitetään kuviokohtaisesti.

Metsäsuunnitelmasta löydät yhteenvedon kasvupaikoista, puuston ikärakenteesta ja kehitysluokista sekä mahdollisista luontokohteista. Suunnitelmasta selviävät myös kuviokohtaiset puumäärät puutavaralajeittain sekä metsäsi kuviokartta.

Metsäsuunnitelma avaa tien metsäsi mahdollisuuksiin!

Metsänhoitotyöt

Tuottaakseen mahdollisimman paljon iloa ja tuloa omistajalleen, tarvitsee metsä hoitamista ja huolenpitoa. Olipa kyse sitten metsän uudistamisesta, taimikonhoidosta tai hakkuusta, on tärkeä hoitaa työt suunnitelmallisesti ja ajallaan.

 

UUSI METSÄ KASVAMAAN

Talousmetsän kasvatuksessa metsä uudistetaan silloin, kun sen edelleen kasvattaminen ei ole enää taloudellisesti perusteltua tai kannattavaa. Uudistushakkuun jälkeen metsänomistajan vastuulla on uuden puusukupolven aikaansaaminen. Uudistamismenetelmää valittaessa metsänomistajan tavoitteiden lisäksi ratkaisevin tekijä on maaperä ja kasvupaikka. Aina kannattaa kasvattaa kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia.

Maanmuokkaus

Metsän uudistaminen aloitetaan maanmuokkauksella. Oikea maanmuokkausmenetelmä valitaan maaperän, kasvupaikan ja uudistamismenetelmän mukaan. Maanmuokkauksen tavoitteena on rikkoa humuskerros niin, että uusi taimiaines pääsee aloittamaan kasvunsa kivennäismaassa. Maanmuokkaus helpottaa istutustyötä ja edistää taimien kasvuun lähtöä.

Metsän viljely

Kasvatettava puulaji valitaan kasvupaikan ja maalajin perusteella. Mänty sopii karummille maille, kun taas kuusi ja rauduskoivu ovat ravinteikkaiden kasvupaikkojen puulajeja. Puulajivalintaan vaikuttavat myös kohteen vesitalous, hirvituhoriski ja erilaiset kasvisairaudet ja tuhohyönteiset kuten juurikääpä ja kirjanpainaja. Metsä uudistetaan joko kylvämällä tai istuttamalla. Yleisin uudistamismenetelmä on istutus ja sitä voidaan käyttää kaikilla kasvupaikoilla. Se on myös varmin ja kustannustehokkain uudistamismenetelmä. Männikön tai koivikon voi uudistaa myös luontaisesti, jos olosuhteet ovat suotuisat ja kohteelta löytyy riittävästi siemenpuita. Mäntyä voidaan kylvää karuhkoille ja karkeajakoisille routimattomille kangasmaille sekä rämeille. Kylvö toteutetaan lähes aina koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Tee uudistamistyöt huolella, niin pääset nauttimaan uuden metsäsi kasvusta!

VAPAUTA TAIMIKKOSI KASVAMAAN

Uuden metsän perustamiseen satsaamasi työ ja eurot valuvat helposti hukkaan, jos taimikko jää hoitamatta. Uuden puusukupolven ensimmäisinä vuosina on varmistettava, etteivät heinät ja nopeasti kasvava lehtipuuvesakko tukahduta taimia allensa. Etenkin rehevillä mailla on syytä tehdä heinäntorjuntaa joko kemiallisesti tai mekaanisesti.

Varsinainen taimikonperkaus tehdään taimien ollessa 3–7 metrin pituisia, maantieteestä, puulajista, tiheydestä ja kasvupaikasta riippuen. Taimikonperkauksessa tehdään jo ensimmäinen valinta; heikkolaatuiset puut poistetaan ja parhaat yksilöt jätetään kasvamaan ainakin ensiharvennukseen saakka.

Taimikonhoito on helppo tehdä myös omatoimisena työnä raivaussahalla. Taimikonhoitoon myönnetään kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista Kemera-tukea, kun taimikko hoidetaan tukiehtojen mukaisesti.

 

HARVENTAMALLA LISÄÄ KASVUA

Harvennushakkuut ovat metsänhoidollisia hakkuita. Harvennushakkuissa jätetään parhaat puut järeytymään tukkipuiksi ja poistetaan heikkolaatuisimmat puut. Näin vapautetaan kasvutilaa, ravinteita ja valoa parhaille puuyksilöille. Harvennukset tuottavat tuloa metsänomistajalle, sillä harvennushakkuissa poistettava puusto on jo metsäteollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa ainespuuta.

Ensiharvennus

Ensiharvennustarve on helppo arvioida puun vihreän latvuksen osuudesta. Männyllä vihreän latvuksen osuuden tulisi olla 40 prosenttia, koivulla puolet ja kuusella mielellään 60 prosenttia puun pituudesta. Latvusten supistuessa liikaa, puun kasvu hidastuu. Ensiharvennus tehdään tyypillisesti puuston ollessa 13–15 metrin valtapituudessa. Ensiharvennuksessa poistetaan noin kolmannes puuston tilavuudesta. Ensiharvennuksessa jätetään kuusella ja männyllä kasvamaan 900–1000 runkoa/hehtaari. Koivikko jätetään harvemmaksi ja puustoa tulisi olla ensiharvennuksen jälkeen 600–700 runkoa/hehtaari.

Harvennushakkuu

Puuston tiheys ja kasvu määrittävät harvennushakkuun tarpeen ja ajankohdan. Tyypillisesti toinen harvennus tehdään 15–20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Joskus voi olla syytä harventaa metsä vielä kolmannen kerran ennen metsän uudistamista. Metsänomistajan tavoitteet määrittävät harvennustavan. Harvennus tehdään tyypillisesti alaharvennuksena. Yläharvennus on mahdollinen, jos metsänomistajan tavoitteena ei ole maksimoida metsän tuottoa harvennushakkuun yhteydessä. Harvennuksessa poistetaan tappiolle jääneitä heikkolaatuisia puita sekä valtapuita pienempiä puuyksilöitä. Harvennuksessa poistettava puusto on jo tukkikokoista, joten harvennushakkuilta kertyy metsänomistajalle mukavasti tuloa.

METSÄNOMISTAJIEN USEIN KYSYMIÄ KYSYMYKSIÄ

Mistä tiedän, millä puulajilla on tulevaisuudessa kysyntää ja mille puulajille metsä kannattaa uudistaa?

Suhdanteet vaihtelevat, eikä kukaan pysty varmuudella sanomaan, millä puulajilla on kysyntää 30 tai 50 vuoden kuluttua. Metsä kannattaa aina uudistaa sille puulajille, mikä on kasvupaikalle ja maaperälle paras vaihtoehto. Kun kasvattaa järeätä puuta, löytyy sille varmasti tulevaisuudessakin kysyntää. Järeän puun käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset.

Nostaako ennakkoraivaus puusta maksettavaa hintaa?

Ennakkoraivaus näkyy puun hinnassa lähinnä sitä kautta, että monen kohteen ostamisessa ennakkoraivaus saattaa olla jopa puukaupan tekemisen ehtona. Ennakkoraivaus helpottaa korjuuta, mutta se tuo etua ennen kaikkea metsänomistajalle. Ennakkoraivaus pienentää korjuuvaurioiden riskiä merkittävästi. Ennakkoraivattu metsä on helpompi myydä ja hakkuun jälkeen siisti ja kaunis katsella.

Jos en itse jaksa tai ehdi tehdä metsänhoitotöitä, mistä löydän niille toteuttajan?

Metsänhoitopalveluja tarjoavat ja myyvät niin paikalliset metsänhoitoyhdistykset kuin yksityiset metsäpalveluyrittäjätkin. Harvestian hankintaesimiehet auttavat mielellään löytämään oman alueesi laadukkaan ja kilpailukykyisen toteuttajan metsänhoitotöille. Kysy lisää omalta puunostajaltasi!